Professori Aira Kemiläinen
Yhdistyksemme kunniajäsen, professori Aira Kemiläinen (1919-2006) oli aatehistorian ja nationalismin tutkija. Hän teki elämäntyönsä pääosan Jyväskylän yliopistossa.
Sota varjosti nuoren Aira Kemiläisen elämää ja opintoja monin tavoin. Hänen isänsä haavoittui talvisodan ensimmäisissä pommituksissa Helsingissä ja kuoli vuonna 1941. Aira Kemiläinen toimi erilaisissa lottatehtävissä, ilmavalvontatoimistossa ja Lotta Svärd-järjestön huoltotoimistossa keväästä 1944 järjestön lakkauttamiseen asti.
Opintonsa Aira Kemiläinen suoritti Helsingin yliopistossa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1943 ja väitteli vuonna 1956. Työuransa hän aloitti historian opettajana Käpylän yhteiskoulussa (1945-1950) ja Töölön yhteislyseossa (1957-1952). Vuonna 1962 hän siirtyi Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun, joka vuonna 1966 muuttui yliopistoksi. Siellä hän toimi lehtorina ja apulaisprofessorina ja lopuksi yleisen historian professorina vuosina 1971-1986. Hän oli lähes kahdenkymmenen vuoden ajan ainoa naispuolinen historian professori Suomessa ja ensimmäinen naispuolinen dekaani.
Kemiläinen on eri yhteyksissä kertonut yksinäisyydestään miespuolisen professorijoukon keskellä Jyväskylässä. Hänellä oli kaksi keinoa taistella yksinäisyyttä vastaan. Yhtäältä hän valitsi naispuolisia historiantutkijoita assistenteikseen ja toisaalta hän liittyi Jyväskylän Akateemisten Naisten yhdistykseen.
Eläkkeelle jäätyään hän asettui asumaan Vantaalle Martinlaaksoon entisen oppilaansa professori Marjatta Hietalan naapurustoon. Hän liittyi Vantaan Akateemisiin Naisiin ja oli aktiivinen yhdistyksen jäsen. Testamentissaan hän lahjoitti pesämunan Vantaan Akateemisten Naisten stipendirahastoon. Hänestä jäi kaunis muisto.
Tuotannosta mainittakoon väitöskirja Auffassungen über die Sendung des deutschen Volkes um die Wende des 18. and 19. Jahrhunderts, sekä viimeiseksi jäänyt teos Toisen maailmansodan paineessa.
___________________
Lähteenä on käytetty professori Marjatta Hietalan artikkelia ”Aira Kemiläinen – aatehistorian ja nationalismin tutkija”. Tieteessä tapahtuu 2/2019, 56.